Tein tämän blogin ihan vain jakaakseni mielipiteitäni. Kärsikää mun kirjotustaidosta!
Olen siis alkanut käydä kaverieni kanssa kirkoissa. Osittain huvittavana viihteenä. Osana myös mielenkiinnosta maamme uskontoa kohtaan. Tavoitteenamme on käydä läpi kaikki Helsingin alueen luterilaiset kirkot, joita on tämänhetkisen tietoni mukaan 51. Olemme ystäviemme kanssa ateisteja, mutta pidämme kirkkoa tavallaan hauskana harrastustoimintana. Omin sanoin: on silleen ihan hauska uskoa ja "kuulua joukkoon", mutta kuka uskoisi oikeasti jumalaan (ainakaan minkäänlaisena henkilönä). Emme siis suinkaan mene kirkkoihin naureskelemaan vaan tottelemme sääntöjä (esim. jos rukouksen aikana pitää nousta yms. yms.), laulamme virret ja rukoilemme kun muut niin tekevät.
Aloitimme kirkkoseikkailumme 20.10.2013 Mikael Agricolan kirkosta, joka sijaitsee suunnilleen Eirassa. Se avasi ovensa (eli vihittiin) vuonna 1935 (tää ei oo tärkeetä).
Siellä oli ihan hauskaa. Kirkkohan on sinällään nätti, mutta erityisenä piirteenä oli, että vanha ala-asteeni sijaitsee aivan vieressä (asun nykyään Itä-Helsingissä), joten paikka oli tuttu (kaikki joulujuhlat kun tuli kuutena vuotena siellä juhlittua). Oli kyllä ihanan selkeää, kun Messuohjelmat annettiin virsikirjojen kera suoraan käteen (tämän kanssa oli vähän ongelmia muissa kirkoissa myöhemmin). Jututkin olivat muuten ihan hyviä paitsi vannoutuneina Google Hangoutin käyttäjinä tuohduimme kun pappi puhui Skypesta. No ei vaineskaan, vaan itseasiassa oli hauskaa kun pappi puhui skypestä. Hän oli aika iäkäs mies ja ilmeisesti yritti saada jonkinlaista nuorekasta otetta puheeseensa. Hän selitti, että jokaisella on oltava Jeesus Facebook kaverina ja täyspäiväinen Skypeyhteys (lausuttuna niinkuin kirjoitetaan) taivaaseen.
Ehkä eniten puheessa jäi mietityttämään se, että pappi sanoi, että vaikka monet väittävät, etteivät raamatun opit sovi nyky-yhteiskuntaan, niitää ei saa soveltaa, koska muuten ne eivät ole jumalan tahto vaan ihmisten sääntöjä. Mieleeni tulvahti se, että kivittämällä ihmisiä joutuu vankilaan. Raamatussa käsketään kivittämään aviorikkoja. Että ota siitä sitten selvää.
Seuraavana sunnuntaina 27.10 kävimme Mikaelin kirkossa Mellunmäessä/Kontulassa. Aikas moderni kirkko sanon minä. Kaikki papit olivat naisia ja alttarin yllä oli abstrakteja maalauksia. Minusta se oli oikeastaan aika kivaa vaikka kavereisen kanssa tuli hiukan virsikirjojen kanssa sekoiltua. Messun aiheena oli anteeksianto ja se oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Vaikka olenkin ateisti en vastusta kirkon moraaliopetuksia (Ainakaan täysin. Toisilta ei saa varastaa, mutta homot on ok. Järki mukana, ymmärrätte varmaan). Minulla ei myöskään ole sinänsä lähetystyötä vastaan mitään, jos se takaa ihmisille koulutusta, ruokaan yms. jne.
Kirkon arkkitehtuurista sen verran, että sisätilat olivat ihanan valoisat ^.^
Tänään kävin vain yhden ystäväni kanssa (Muilla oli menoa. Esim. piti kuulemma nukkua). Kävimme puistolan kirkossa. Evankeliumi oli ihanan leppoisa! Siis aivan ihana. Puhuimmekin kaverini kanssa siitä, että aikaisemmin (varsinkin Mikael Acrigolan kirkossa) saarnat olivat aika asiallisia ja "etiketin mukaisia", niin vastapainona Puistolassa pappi oli kovin tuttavallinen ja varmaankin parasta oli se kun hän hiukan sekosi sanoissaan: "Esivaltaa tulee aina totella enemmän kuin Jumalaa." (hämmentynyt tauko) "Eikun siis toisin päin."
Vaikka kirkon arkkitehtuuri ei niin hiottu ollutkaan varmaankin paras kirkko tähän menessä! Henki on tärkeintä, ei se ulkonäkö ;)
Ensiviikolla meistä joutuu kärsimään Viikin kirkko :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti